Pastorit ja vanhimmat kutsuvat koko seurakunnan yhteiseen rukousviikkoon

Kun seurakunta hiljenee yhdessä, tuleva vuosi alkaa jo nyt

Elämme ajassa, jossa lähes kaikki on "aina päällä": uutisvirta, työ, koulun deadlinet, some, odotukset. Kalenteri täyttyy itsekseen kuin taikatemppu, jota kukaan ei pyytänyt. Siksi rukous- ja paastoviikko on yllättävän ajankohtainen vastaliike: ei pakoa todellisuudesta, vaan paluu sen - Elämän ja elämän - ytimeen.

Rukous ei ole vain "hengellinen lisäosa" muuten rationaaliseen arkeen. Se on seurakunnan hengitys. Ja paasto – oikein ymmärrettynä – on kuin tilan tekemistä: luovumme hetkeksi jostain hyvästä, jotta kuulisimme paremmin, mikä on tärkeintä. Näin hyvä tietää paikkansa parhaan rinnalla.

Kveekaritaustainen teologi Richard Foster tiivistää paaston tarkoituksen terävästi: paasto paljastaa, mihin nojaamme, ja tuo näkyviin sen, mikä meissä muuten pysyy taustalla. Paasto ei ole temppu, eikä varsinkaan taikatemppu, jolla ansaitaan Jumalalta jotain, vaan avoin ele: "Tässä minä olen; puhu, Herra, palvelijasi kuuntelee ja kuulee."

Baptistitaustainen teologi Dallas Willard taas muistuttaa, että hengelliset harjoitukset eivät ole "superkristittyjen salalaji", vaan Jeesuksen seuraamisen käytännöllinen elämäntapa: ne muovaavat meitä vähitellen kohti Kristuksen kaltaista elämää – ihan tavallisina ihmisinä, tavallisessa arjessa.

Ja suomalaisessa, käytännönläheisessä puheenvuorossa pastori ja teologi Ville Kalaniemi kuvaa paastoa rukouksena myös keholla: paasto kuuluu kristilliseen traditioon ja voi palvella sekä yksittäistä uskovaa että seurakunnan yhteistä hengellistä vaikuttamista.

"Kun te paastoatte…" – Jeesus olettaa, että tämä kuuluu matkaan

Jeesus ei sano: "jos joskus päätätte paastota", vaan: "Kun te paastoatte…" (Matt. 6:16–18). Ja Hän liittää siihen sydämen asenteen: ei näyttämistä, ei suorittamista, vaan Isän edessä elämistä.

Raamatussa paasto ja rukous liittyvät usein käännekohtiin ja suunnan etsimiseen. Apostolien teoissa seurakunta rukoilee ja paastoaa, ja Pyhä Henki ohjaa heitä lähetykseen (Ap.t. 13:2–3). Profeetta Joelin kutsu on samalla tavalla ajankohtainen: "Palatkaa minun luokseni koko sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen." (Joel 2:12)

Paasto ei siis ole hengellinen dieetti eikä hengellinen kilpailu. Se on seurakunnan yhteinen "korvien vaikkujen puhdistus": pysähdymme, jotta kuulisimme. Luovumme, jotta saisimme tilaa. Hiljennymme, jotta Herra voisi johtaa.

Miksi juuri yhdessä?

Yksityinen rukous kantaa – mutta yhteinen rukous rakentaa myös meitä seurakuntaruumiina.

Kun seurakunta rukoilee yhdessä, tapahtuu vähintään kolme asiaa:

1. Näky kirkastuu. Rukous tuo samaan huoneeseen sekä tarpeet että toivon – ja opettaa meitä katsomaan niitä Jumalan valossa. Yhteydessä ja yhteisestä suusta on voimaa

2. Yhteys syvenee. Kun kannamme samoja asioita, emme ole vain "samassa rakennuksessa" vaan oikeasti samalla matkalla - sydämet lyövät samaan tahtiin.

3. Suunta vahvistuu. Kuten varhaiskirkossa, rukous ja paasto ovat paikka, jossa Jumalan johto saa konkreettisia askelia (Ap.t. 13:2–3).

Tämä on myös lempeä kutsu niille, joiden rukouselämä tuntuu välillä kuivakkaalta. Rukous ei ole onnistumisen mittari. Se on suhde. Ja suhde kasvaa usein parhaiten silloin, kun aloitetaan vain tulemalla paikalle.

Kutsu rukous- ja paastoviikkoon

Maanantaista torstaihin klo 18 kokoonnumme joka ilta rukoilemaan seurakuntamme asioiden ja tulevan vuoden puolesta.

Haastamme sinut mukaan hetkeksi tai koko ajaksi. Jos jaksat vain olla hiljaa, sekin kelpaa. Jos sanat löytyvät, rukoile rohkeasti. Jos sydän on raskas, kanna sitä yhdessä muiden kanssa. Tärkeintä on, että olemme yhdessä Jumalan edessä – valmistelemassa tulevaa vuotta yhtenä seurakuntaruumiina.

Paastonkin voi toteuttaa monella tavalla (ruoka, herkut, some, jokin muu "aina mukana" oleva), mutta pointti on sama: teemme tilaa rukoukselle ja Jumalan johdatukselle.

Pieni rukous tähän loppuun

Herra, opeta meidät rukoilemaan.
Puhdista meidän katseemme, vahvista meidän rakkautemme ja johdata seurakuntaamme.
Anna tulevalle vuodelle suunta, joka nousee Sinun sydämestäsi – ei pelosta, ei kiireestä, vaan uskosta. Aamen.

Nähdään rukous- ja paastoviikossa.

- Seurakunnan pastorit ja työalavastaavat