Israel - Jumalan ajan kello

Lehtimajanjuhla on juuri vietetty, ja vielä elossa olleet panttivangit on saatu takaisin. Lähi-itään rakennetaan nyt rauhaa, mutta länsimaiden kaduilla on alettu vaatia jatkoa, kunnes koko Israel on hävitetty. Miksi ihmeessä?
Hamas julkaisi kesällä kuvia luurangonlaihasta panttivangista, joka kaivoi tunnelissa omaa hautaansa. Jopa Israelia vihaava maailma kauhistui näkemäänsä.
Tuo kuva syöksi lähes epätoivoon: eihän kukaan voi tuossa kunnossa selvitä enää viikkoja saati kuukausia. Rukoilijat ympäri maanpiirin vetosivat joka päivä Häneen, joka ainoana on elämän antaja ja elämän ylläpitäjä. Ja niin meidän Jumalamme – Israelin Pyhä – piti kuin pitikin hengissä jokaisen noista kesällä elossa olleista 20 panttivangista heidän vapautuksensa päivään, 13.10.2025, saakka!
Tuo päivä oli juutalaisen kalenterin mukaan Simchat Torah: sama päivä, jona Hamas teki hirmutekonsa vuonna 2023. Lännen kalenterissa päivät eivät satu kohdalleen, sillä Israel noudattaa edelleen Jumalan sille antamaa kuunkiertoon perustuvaa kalenteria. Jumalan ajoitus oli siis kellon tarkkuudessaan täysi ihme. Kuka muu muka voisi ohjata monenkeskiset neuvottelut maaliin juuri tuoksi päiväksi?
Panttivankien vapautus oli ensimmäinen askel USA:n hallinnon laatiman ja arabimaiden laajasti kannattaman rauhansuunnitelman toimeenpanossa. Israel suostui siihen välittömästi.
Israelilla on ollut koko ajan kaksi tavoitetta: vapauttaa kaikki maaperältään kaapatut panttivangit, elävät ja kuolleet (joista kaikki eivät edes olleet juutalaisia tai israelilaisia), sekä poistaa Hamasin vuosikymmeniä jatkunut aseellinen uhka. Hamas puolestaan vannoo edelleen jatkavansa 7.10. iskuja, kunnes jokainen juutalainen on tuhottu maan päältä.
Terroristijärjestö Hamas antoi odottaa omaa vastaustaan rauhansopimukseen. Arabiveljien painostus toimi lopulta, ja pian sopimuksen allekirjoituksen jälkeen Israel aloitti tulitauon ja vetäytymistoimet Gazassa.
Tulitauon herättämän ilon sijaan alkoivatkin maailmalla ensimmäiset soraäänet: sopimus on kuulemma kovin epäreilu Hamasille. New York Times otsikoi, että Hamas menettää panttivankien mukana ainoan neuvotteluvalttinsa.
Gazan kaduilla Hamas aloitti välittömästi, Israelin aseiden vaiettua, veljiensä teloitukset. Maailma oli hiljaa, palestiinalaisten suojelijat poissa. Missä rakkaus palestiinalaisiin? Oliko lopulta kyse edes kahden valtion mallista?
Kahden vuoden ajan lännen pääkaupungeissa on huudettu "globaalia intifadaa" ja "tulitauko välittömästi". Tuo joukko ei hyväksy presidentti Trumpin johdolla rakennettua rauhaa. Niinpä se jatkaa – ja paljastaa samalla todellisen tavoitteensa: "Kyse ei koskaan ollut tulitauosta. Tulitauko ei riitä. Emme pysähdy ennen kuin Israelin valtio on tuhottu." Koulutetut ihmiset?!
"Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!" (Jes. 5:20)
Sitä mukaa kuin länsi on "viisastunut ja vapauttanut itsensä Jumalasta", nämä äänet ovat voimistuneet. Maailman vanhin viha, juutalaisviha, syytti Israelia New Yorkin ja Lontoon kaduilla jo 8.10.2023 kansanmurhasta Gazassa, kun kansa vasta yritti ymmärtää, mikä siihen iski. Australiassa tuo hirvittävä huuto kuului: "kaasuttakaa juutalaiset".
Profeetta Sakarja lausui noin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua (eli Jeesuksen syntymää):
"Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäriinsä … Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä; ja kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan." (Sak. 12:2–3)
Israel on Jumalan valitsema todistaja. Pieni kansa todistaa halki vuosituhansien, että Jumala on uskollinen. Israelin jakamaton pääkaupunki Jerusalem on lopun ajan tapahtumien näyttämö. Maailma huutaa kapinaansa Jumalan suunnitelmaa kohtaan, ja kansakunnat valmistautuvat osaansa.
Kyse on Jerusalemista siksi, että sinne Jeesus palaa takaisin hallitakseen koko maailmaa. Silloin sielunvihollinen tuhotaan. Se tietää, että aikaa on vähän, ja se yrittää estää Jeesuksen paluun. Muslimit ovatkin muuranneet umpeen itäportin, josta Messias on astuva sisään kaupunkiinsa. Perustivatpa vielä hautausmaankin portin eteen, ettei portille asti päästäisi.
Mutta Ilmestyskirjassa on onnellinen loppu: Jeesus voittaa viimeisenkin taistelun. Me olemme turvassa ja saamme rukoilla pelastusta Jeesuksen nimessä ja suloisessa veressä kaikille maailman kansoille.

Kirjoittaja: Johanna Kotipelto
Johanna Kotipelto on Porvoon Kotikirkon aktiivi, jonka kutsu on rakastaa, palveluspaikka muurin aukossa kansamme puolesta. Se tarkoittaa seisomista Israelin rinnalla ja Totuuden puolustamista.