Ovatko käsityksemme kristinuskosta totta vai ennakkoluuloja?

Kristinusko herättää ihmisissä monenlaisia ajatuksia – osa niistä perustuu kokemuksiin, osa kuulopuheisiin. Mielikuvat seurakunnasta, uskosta ja kristityistä voivat olla vahvoja, mutta eivät aina kerro koko totuutta. Kun pysähdytään tarkastelemaan näitä käsityksiä lähemmin, avautuu niiden taustalta monipuolisempi ja inhimillisempi kuva uskosta ja sen merkityksestä ihmisen elämässä. Seuraavat viisi ajatusta ovat tyypillisiä väittämiä kristityistä.

1. Seurakunta ja sen tilaisuudet on tarkoitettu vain sen jäsenille

Seurakuntaan hakeutuvat aivan tavalliset ihmiset. Monesti hengelliset asiat alkavat kiinnostaa ihmistä, kun elämä ns. potkii päähän ja eteen tulee erilaisia vaikeuksia. Kun meillä on asiat hyvin, emme koe tarvitsevamme Luojaamme.

Seurakunta on uskoville kuin perhe, jonka keskellä halutaan viettää mahdollisimman paljon aikaa samanlaiset arvot jakavien ihmisten kanssa. Yhteisöllisyys on tutkitusti ihmiselle mentaalisesti tärkeää. Yhdessä olemisen lisäksi usko on kristityille elämän ehdoton suuntaviiva.

Olet lämpimästi tervetullut seurakuntamme jumalanpalveluksiin sunnuntaisin klo 11.00.

2. Seurakunnassa käännytetään ulkopuoliset uskoon

Lähtökohtaisesti seurakunnassa käyvät uskossa olevat ihmiset. Vaikka et olisi vielä uskossa, olet lämpimästi tervetullut mukaan. Seurakuntaan tulevilla ihmisillä on usein herännyt kiinnostus hengellisiin asioihin.

Moni ajattelee, että meillä kaikilla on vapaalippu taivaaseen. Raamattu todistaa toisin. Jokainen meistä tarvitsee pelastuakseen uskon Jeesukseen Kristukseen, ja siksi opetamme Raamatun mukaista evankeliumia eli sanomaa pelastuksesta. Evankeliumin eteenpäin vieminen kaikille halukkaille on Jumalan tahtotila.

Joh. 3:16 sanoo: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

3. Jumalanpalvelukset ja hengelliset asiat ovat ahdistavia

Jumalanpalvelukset sisältävät hengellisiä asioita: hengellistä musiikkia, rukousta ja Raamatun opetusta. Yhteisöllisyys ja keskinäinen rakkaus ovat todellisuutta uskovien keskuudessa.

Kun ihminen kokee uskoontulon, hän alkaa ymmärtää hengellisiä asioita eri tavalla, ja Jumala puhuu hänelle Raamatun kautta ja rukouksessa. Meille suomalaisille ei ole ollut luontaista keskustella hengellisistä asioista, toisin kuin esimerkiksi amerikkalaisille, joille se on arkipäiväistä.

Ihmisen elämä voi toisinaan olla ahdistavaa, mutta Jumala tuo ihmiselle toivoa uskon kautta.

4. Seurakunnassa painostetaan antamaan rahaa

Vapaiden suuntien seurakunnissa toiminnan ylläpitäminen perustuu tilaisuuksissa käyvien ihmisten vapaaehtoisiin rahalahjoihin. Lahjan voi antaa seurakunnan työlle monella tapaa: tilaisuuksissa kerättävään kolehtiin, pankkikortilla tai seurakunnan tilille.

Seurakunnan rahaliikenne on virallisten tilintarkastajien valvonnassa. Kristityt kokevat, että niin elämämme kuin rahammekin ovat lahjaa Jumalalta, ja siksi haluamme yhdessä varoillamme ylläpitää seurakunnan toimintaa, maksaa pastorien palkat ja kattaa muut kulut.

Jeesuksen ohje oli: "Antakaa Herralle varoistanne, mikä hänelle kuuluu, ja keisarille eli yhteiskunnalle sille kuuluva osa."

5. Eri henkisyyden muodot Suomessa ohittavat aina kristillisyyden

Kristilliset arvot ovat kärsineet viime vuosikymmeninä Suomessa merkittävän heikkenemisen. Yhteiskuntamme on perinteisesti perustunut kristillisiin arvoihin. Näiden arvojen arvostuksen väheneminen on edistänyt erilaisten henkisyyden muotojen esiinmarssia.

Jooga, mindfulness jne. ovat pohjimmiltaan lähtöisin itämaisista uskonnoista, joten niihin ei kannata suhtautua varomattomasti tai ilman taustojen ymmärtämistä.

Kenenkään meistä ei kannata ohittaa elämän syvimpien kysymysten pohtimista. Usko Jumalaan on ihmisen elämässä kantava voima, ja sitä tarvitsemme tässä epävarmassa maailmassa.

Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan seurakuntamme toimintaan ja pohtimaan kanssamme hengellisiä asioita - tervetuloa yhteyteen

kirjoittaja: Kimmo ”Kimbe” Nykänen

Kimbe on seurakuntaelämässä aktiivisesti toimiva kristitty, joka toimii Kotikirkon vanhimmiston puheenjohtajana. Hänelle usko näkyy erityisesti yhteisöllisyytenä ja vastuunkantona seurakunnassa. Arjessaan Kimmo nauttii golfin pelaamisesta ja kuuluu myös Retroäijiin. Hänen kirjoituksissaan yhdistyvät elämänläheinen näkökulma, uskon pohdinta ja halu rohkaista muita pohtimaan elämän merkityksellisiä kysymyksiä.